Suomalaisen lihan kulutus on kestävää

Suomalaisen lihan kulutus on kestävää

Lihatiedotusyhdistys ry 22.03.2019
Ruoka ravitsee, maistuu hyvältä ja on elämälle välttämätöntä. Ruoka myös puhuttaa ja nyt otsikoissa ovat erityisesti eläinperäisen ruuan ja varsinkin lihantuotannon ilmastovaikutukset.

Suomalaiset söivät Ravintotaseen mukaan v. 2017 keskimäärin 81 kg luullista lihaa henkeä kohden. Luut ja hävikki huomioiden syödyn lihan määrä oli noin 40 kg. Liha on pääasiassa kotimaista, sen kotimaisuusaste on 80 %. Kansainvälisesti olemme maltillisia lihansyöjiä. EU-15 -maissa v. 2017 keskimääräinen kulutus luullisena lihana oli 89 kg henkeä kohden, USA:ssa 97 kg.

Kaikki ruuantuotanto aiheuttaa päästöjä. Globaalia näkökulmaa ei voi sellaisenaan käyttää yksittäisten maiden tuotannon arviointiin, sillä lihaa ja muutakin ruokaa tuotetaan eri maissa eri tavoin ja erilaisissa olosuhteissa.

On eettistä tuottaa ruokaa maan ekologisten olosuhteiden mukaan. Suomen olosuhteet sopivat kotieläintuotannolle. Meillä on nurmea ja vettä eikä meillä ole ylilaidunnusta. Noin puolet kotieläintuotannon tarvitsemasta proteiinista tulee nurmesta ja osa rehuviljasta. Suuri osa pelloistamme on alueilla, joilla rehuvilja kasvaa varmemmin kuin leipävilja. Laiduntava karja pitää yllä perinnemaisemaa ja luonnon monimuotoisuutta. Elintarviketeollisuuden sivuvirtoja hyödynnetään rehuna. Nurmen ja rehuviljan viljely edistää hiilen sitoutumista maaperään. Suomessa elintarvikkeiden osuus on noin 18 % ihmisten aiheuttamista ilmastopäästöistä, siitä lihan osuus kolmannes.

Suomalaiset miehet saivat FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan 34 % energiasta ja 69 % proteiinista eläintuotteista (liha, maitovalmisteet, kananmuna, kala ja äyriäiset), naiset 32 % ja 65 %. Eläintuotanto vie 45 % koko ruoantuotannon peltopinta-alasta. Ruuantuotantomme on tehokasta. Eläinproteiini sisältää kaikki tarpeelliset aminohapot sekä vitamiineja ja kivennäisaineita hyvin imeytyvässä muodossa. B12-vitamiinia on vain eläintuotteissa. Niiden puuttuessa sitä on lisättävä muuhun ravintoon. Tärkeitä eläinperäisiä kivennäis- ja hivenaineita raudan ohella ovat jodi, seleeni, sinkki ja kalsium. Jos ruokavaliossa tapahtuu iso ja nopea muutos, onko varmaa, että odottavat äidit, lapset ja vanhukset saavat riittävästi ravintoaineita ruuastaan?

Ilmastonmuutos vaatii uusia tekoja koko ruokaketjulta. Ruuantuotannon ympäristövaikutuksia tutkitaan paljon. Tutkimuksilla etsitään ratkaisuja, joilla voidaan laskea ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta myös ravintosisältö huomioiden. Maataloudesta voi tulla osa ilmastonmuutoksen ratkaisua, jos pellot saadaan sitomaan hiiltä nykyistä paremmin. Meneillään on hanke, joka tähtää hiilineutraaliin nautaketjuun.

Ruokahävikin vähentäminen on helpoin tapa alentaa ruoantuotannosta aiheutuvaa ilmastokuormaa. Sitä syntyy kaikissa ruokaketjun vaiheissa, eniten kotona. Noin 6 % talouksien ostamasta syöntikelpoisesta ruuasta menee roskiin.

On erittäin tärkeää, että julkisessa keskustelussa osataan erottaa kotimaisen ja globaalin tuotannon erot. Kotimainen tuotanto on läpinäkyvä ja omissa käsissämme. Kotimaisen tuotannon avulla voimme varmimmin vaikuttaa syömämme ruuan ilmastovaikutusten vähentämiseen.

Ruoka on positiivinen asia ja siitä pitää nauttia. Ruuan ekologisuuden tulee olla ilmastokeskustelussa mukana. Ilmasto-ongelmat eivät kuitenkaan ratkea vain lihan ja muiden eläintuotteiden käytön radikaalilla vähentämisellä tai lopettamisella. Tarvitsemme muutoksia muussakin kuin syömisessä.

Riitta Stirkkinen
toiminnanjohtaja
Lihatiedotusyhdistys ry

Lihan asema suomalaisessa ruokavaliossa on edelleen vakaa

Lihan asema suomalaisessa ruokavaliossa on edelleen vakaa

Lihatiedotusyhdistys ry 21.01.2019

Suurin osa, 93 prosenttia suomalaisista syö lihaa jossain muodossa. Vähintään useamman kerran viikossa lihaa syödään 79 prosentissa kotitalouksista. Lihan syönnin vähentämiseen pyrkii kuitenkin aiempaa useampi. Tärkeimmät syyt lihan käyttöön ovat hyvä maku, ravitsevuus ja tottumus.

Kantar TNS Agri Oy:n lokakuussa 2018 tekemän tutkimuksen mukaan suurin osa, 93 prosenttia suomalaista syö lihaa jossakin muodossa ja 7 prosenttia ei syö lihaa lainkaan. Vuonna 2017 lihaa söi 94 prosenttia suomalaisista. Päivittäin lihaa syövien määrä on vähentynyt ja vastaavasti useamman kerran viikossa lihaa syövien määrä on kasvanut. Vähintään useamman kerran viikossa lihaa syödään 79 prosentissa kotitalouksista kuten parina aiempanakin vuonna.

Lihaa syödään erityisesti sen hyvän maun takia. Maku on tärkeintä 39 prosentille syöjistä. Tärkeää on myös lihan hyvän ravintosisältö, tottumus ja käytön helppous. Joka viides ei osaa mainita erityistä syytä lihan syönnilleen.

Pyrkimys lihan syönnin vähentämiseen on kasvanut

Tutkimus selvitti myös lihan syönnin lisäämistä ja vähentämistä. Enimmällä osalla, 70 prosentilla kuluttajista lihan käyttö on säilynyt ennallaan. Lihan syöntiä sanoo vähentäneensä 22 prosenttia ja lisänneensä 2 prosenttia vastaajista. Vähentäjien määrä on kasvanut 6 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Syyt lihan käytön vähentämiseen ovat samoja kuin niillä, jotka eivät syö lihaa lainkaan. Tärkeimpiä vähentämisen syitä ovat eettiset, ekologiset ja terveydelliset syyt. Osa on vähentänyt lihan käyttöä taloudellisista syistä ja osalle liha ei enää vain oikein maistu.

Lihan syönnin useudessa ja vähentäjien määrässä tapahtuneista muutoksista huolimatta lihan kokonaiskulutus on edelleen melko vakaata. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2018 suomalaisten lihankulutus oli samalla tasolla kuin v. 2017, jolloin lihaa kulutettiin luullisena lihana noin 81 kiloa henkeä kohden. Syödyn lihan osuus on noin puolet luullisen lihan määrästä.

Liha on monipuolista ravintoa

Liha on tärkeä ja monipuolinen ravintoaineiden lähde. Laadukkaan proteiinin ohella lihassa on runsaasti B-ryhmän vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita. Suomalaiset aikuiset saavat tuoreen FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan lihasta noin kolmanneksen proteiinista, niasiinista, B12-vitamiinista sekä seleenistä ja sinkistä sekä viidenneksen raudasta.

Lähteet:
Lihan kulutusta ohjaavat tekijät 2018, Kantar TNS Agri Oy. Tutkimus toteutettiin 19.-24.10.2018 ja siihen vastasi 1 002 yli 15-vuotiasta suomalaista, pl. Ahvenanmaa. Virhemarginaali on +3 % 95-todennäköisyydellä.
Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 12/2018

Liitekuvat:

Lisätietoja: Lihatiedotus, Riitta Stirkkinen, p. 050 560 2567, riitta.stirkkinen@lihatiedotus.fi